”Loputtomat kaivosviritelmät, vesirakentamisvaateet ja Arktisten luonnonvarojen hyödyntämispuheet kertovat, että aiemmin väistyväksi ajatellut luonnonvarojen intensiivistä käyttöä korostavat kehityspiirteet ovat tulleet taas luonnonvarapolitiikan keskiöön” Jarno Valkonen kirjoittaa ja jatkaa, että Pohjois-Suomen syrjäiset alueet näyttäytyvät raaka-ainevarastoina. – Se kuvaa Kotipalkisilla näyttelyn teemaa.
Näyttelyn yksi
aiheista on poronhoidon ja kaivosteollisuuden konflikti. Kiistat kärjistyivät syksyllä
2013 Jokmokissa, kun useita satoja saamelaisia Ruotsista, Suomesta ja Norjasta kokoontui
mielenosoituksiin vastustamaan Brittiläisen Beowulf Miningin omistaman
Jokkmokk-kaivosyhtiön toimintaa. Asia nousi uutisiin, kun paikallinen poliisi toimi
väkivaltaisesti mielenosoittajia kohtaan.
Valokuvataiteilija Marja
Helander on kuvannut viimeaikaisessa näyttelyssään "SILENCE - Jaskes eatnamat" kaivosten tuhoamaa saamelaista maisemaa. Tuhotut
maisemat kertovat hänen mukaansa paitsi saastumisesta ja kolonialismista myös
hyvinvoinnista ja elintasosta. Nykyinen elämäntyyli kulutushyödykkeineen vaatii
kaivoksista saatavia alkuaineita – niin valtaväestön kuin alkuperäiskansojen
osalta, hän toteaa Ylen uutisissa.
Helander myös pohtii
näyttelytiedotteessa, millaisia jälkiä kaivosteollisuus jättää sieluun.
"Ehkä siellä vielä jonkun muinaisen saamelaisen haamu haikailee menneitä
poromaitaan kaivoskäytävissä?”
Kotipalkisilla
näyttelyssä yksi aiheista on alkuperäiskansoille
tyypillinen hengellinen luontosuhde, jossa maan sisus on pyhä ja vainajien henkien
asuinpaikka. Installaation ”Taivaallinen
maa” ääninauhassa shamanismin tutkija Francis Joy kuvailee, että useiden
alkuperäiskansojen maailmankuvissa maa on pyhä, elämää ylläpitävä voima.
Vanhassa shamanistisessa perinteessä esi-isien henget asuvat maan alla ja
välittävät elintärkeää tietoa vuodenkierrosta ja laidunmaista.
Kaivokset rikkovat
hautarauhan, mutta miten voisimme olla niitä ilman - kuluttaa vähemmän ja elää rauhallisemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti